Silti onnellinen

Ei voi väittää et ois ollu jotenki turhan helppoo/kevyttä/rentoo viimeaikoina. Toki on ollu vapaapäiviä ja ihania ja ilosia hetkiä, mutta paljon on ollu myös liian lyhyitä yöunia (kiitos valoisat yöt), liian sosiaalisesti raskaita työpäiviä, liian vähän kavereitten kanssa tsillailua, liian stressintäyteisiä aamuja. On tuntunu vähän siltä, että kaikkea on ollu joko liian vähän tai liian paljon.

Väsymys on varmaan se pääsyy tollaseen tyytymättömyyteen. Mutta niinku kirjotin johonki parin viikon takaseen ig-kuvaan tekstiks: "onneks väsymys ei poissulje onnellisuutta". Haluan ajatella, että onnellisuus on asenne, se tulee jostakin syvemmältä kuin siitä, montako tuntia yöunia on takana tai onko ehtinyt tehdä jotakin kivaa ja rentouttavaa työpäivien jälkeen. En haluu olla onneton siks että oon väsyny.


Mä oon viettäny rentouttavia hetkiä ystävien kanssa. Mä oon nukkunu vapaapäivinä myöhään. Mä oon syöny aamupalaa terassilla välittämättä siitä, että mittari näytti +10 eikä +25. Mä oon kävelly luonnossa, inhonnu hyttysiä ja silti saanu pienistäki hetkistä vihreyden keskellä paljon irti. Mä oon poiminu luonnonkukkia maljakkoon (ei puhuta siitä että ne kuoli melkeen samantien koska unohin veden).

Mä oon lainannu läjäpäin lukemista ja havahtunu taas siihen, että mun yöpöydällä on vino pino kirjoja, jotka oon alottanu ja jättäny kesken. Mä oon huomannu, kuinka minimalismi kiehtoo ja tuntuu jollain tasolla omalta. Mä oon jutellu ihmisten kanssa. Mä oon lähteny kaverin yllyttämänä ilta-ajelulle siihen aikaan ku pitäis olla jo nukkumassa ja nauttinu pienistä hetkistä.

Mä oon tuntenu taas kaikenlaisia tunteita, äärilaidasta toiseen. Se ei varmaan tuu enää yllätyksenä yhtään kellekään. Mä oon stressannu ja ahdistunu pikkujutuista. Mä oon tuntenu syvää rauhaa. Mä oon nauranu, itkeny ja tuntenu oloni turraks.

Silti onnellinen. Sitä mä tällä kaikella halusin varmaanki sanoo.

Kommentit

  1. Nähäänkö parin päivä päästä? Jos oot tulossa, ni toivottavasti törmäiltäs! ❤

    VastaaPoista
  2. ❤ sait mut aika onnelliseksi täällä rapakon takana

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?