Erityisherkkä

Valtava huojennus. Kiitollisuus. Hämmästelevä, mutta silti sellanen olo, että mä tiesin tän. Siinä mun tänhetkinen fiilis.

Mä tutustuin erityisherkkyyteen. Oon lukenu siitä, oon törmänny käsitteeseen usein. Oon ajatellu, että joo, mä oon herkkä ihminen, mutta että erityisherkkä? Jotenki oon kokenu, ettei mulla oo oikeutta olla erityisherkkä. "Ku on niitä herkempiäki."


Mutta mä kerranki rauhotuin ja vaadin itteeni keskittymään. Luin, luin, luin. Ja ymmärsin. Mä luulen, että oon erityisherkkä. Se selittää niin monia mulle ominaisia piirteitä, toimintatapoja, mielialanvaihteluita ja niin edelleen.

Mä tein myös testin. Siinä minimipistemäärä oli -52, maksimi muistaakseni 140. Testissä sanottiin, että yli 60 pistettä saaneet saattavat olla erityisherkkiä. Mulle pisteitä tuli 98. Olin sinänsä yllättyny, mutta jossai sisemmällä tiesin, että mä todella oon keskivertoa herkempi ihminen.


Ehkä isoin asia, mikä tekee just musta erityisherkän, on tämä:

Mä en pelkästään tiiä, miltä toisesta tuntuu. Mä tunnen miltä toisesta tuntuu.

Voitteko kuvitella, kuinka paljon mieliala vaihtelee, kun reagoi ympärillä olevien ihmisten fiiliksiin tajuamattaan? Luen todella tarkkaavaisesti muiden kehonkieltä, ilmeitä, katseita ja äänensävyjä. Tiedostamattani, koska se on ollu mulle luontevaa aina.

Tavallaan se on taakka. Kannan paljon muiden fiiliksiä harteillani. Usein tulee tunne, että pää on täynnä muiden asioita, muiden tunteita, muiden käsittelemättömiä kipuja, muiden ristiriitoja. Ja tavallaan se on todella iso vahvuus. Että oikeesti kykenee tuntemaan samoin kuin toinen. En enää ihmettele, miks mun on ollu niin helppo iloita mukana, jos huomaan toisen olevan aidosti onnellinen.



Mä tuun takuulla käsittelemään tätä aihetta paljon blogissa. Mitä enemmän erityisherkkyydestä ymmärrän, sitä suuremmaks kasvaa mun tiedonjano sitä kohtaan.

Pointtina nyt se kuitenkin, että oon huojentunu ja hyvällä fiiliksellä. Musta tuntuu, että löysin jotain sellasta itestäni, mikä on aina ollu iso osa mua, vaikka en oo antanu sille huomiota.

Ja hetki sitte tajusin, miks mä tykkään niin älyttömästi näistä Paulan ottamista kuvista. Näissä mä oon mä, näissä mä näytän herkältä ihmiseltä. Näissä tulee oikeesti esiin se Milja, kuka mä koen olevani.

Se Milja on tosi ilonen siitä, että on just niin herkkä ku on.



Kuvat: Paula Heino

Mä haluaisin kuulla, onko joku teistä erityisherkkä? Kertokaa kaikenlaisia kokemuksia asiasta, mulla on pohjaton tiedonjano tätä aihetta kohtaan!

Kommentit

  1. mul on erityisherkkä kämppis ja nyt kerron, mitä on elää hänen ka;



    kun  sain erityisherkästä ystävän, olin onnekas. Herkkä osaa asettuu toise ihmise asemaan, kuunnella, olla tukena ja on erittäi lojaali ystävä



    herkkä ihmine kukoistaa kun hänen elämällä on syvä tarkoitus. Kun haluun parantaa maailmaa, se onnistuu erityisen hyvi herkän ka



    herkkä ihmine on loistava kasvattaja, tukihenkilö, terapeutti ja neuvonantaja. Hän aistii toisten tunteet ja tarpeet muita herkemmi ja osaa rakentaa luottamuksellisii ja syvällisii ihmissuhteit



    herkkä nauttii kauneudesta ja harmoniasta ja onkin erinomaine luomaa kauneutta ympärillee. Astuessaan johonki tilaan, hän huomaa välittömästi mitä siel kantsis tehä, jotta tila olis mahollisimma harmonine ja siel olis hyvä olla. Hän osaa ottaa huomioo värit, valon, äänimaailman, tuoksut jne

    siks mäki viihyn tääl hyvi



    herkät rakastavat rauhaa ja pyrkivät ylläpitämää sopua



    herkät ovat erittäi tunnollisii ja tarkkoja ja heil o kyky uppoutua tehtäväänsä. Jos työ vaatii tarkkuutta, siihe kannattaa valita kyl aina herkkä ihmine



    vältä kofeiinii. Se saa herkän ylikierroksil. Muista et myös teessä ja tummassa suklaassa on kofeiinia



    syö muutaman tunni välei ja piä huoli verensokeristasi. näläkä tekee herkästä vihasen ja vie keskittymiskyvy



    oot onnelline!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, ihana kommentti!<3 kiitos!

      Mä löyän itteni noista jutuista, musta tuntuu että sä kirjotit musta ku kirjotit sun kämppiksestä. Jotenki tuli tosi hyvä olo tosta, sellane ihmeellinen, että mä oon onnekas tällasena. Osasit kuvailla erityisherkkyyttä tosi kauniisti ja osuvasti<3

      Mä just eilen sanoin äidille, että kaks kuppii kahvia päivässä on mulle liikaa. Tulee huono olo ja ajatukset käy iha ylikierroksilla, monesti myös kroppa. Yks kuppi menee, mutta seki vaikuttaa muhun yli kuus tuntia.

      Huomaan myös, että mä en oikeen kestä nälkää, tai jos on nälkä ni tuntuu et kaikki on huonosti, on huono olo, pää kipee, oksettaa, väsyttää, masentaa. Ja totta myös tuo että keskittymiskyky on sillon tipotiessään. Siks tuli tärkeenä muistutuksena tuo, että täytyy syödä riittävän usein!

      Kiitos vielä pitkästä kommentista, mulle tuli tosta tosi hyvä mieli :)

      Poista
  2. Mää oon aina aatellu, että en mää voi olla erityisherkkä, ku on niitä herkempiäki. Tää postaus jotenki avasi mun silmät, ja tein sen saman testin ja sain tulokseksi 88. Ehkä mäkin oon erityisherkkä,ja jotenki tän lukemisen myötä on helpompi antaa itelle oikeus olla, ku huomaa, että muutki ihan normaalit ihmiset on. Ois kiva jos käsittelisit aihetta enemmänki täällä blogissa, mua ainaki kiinnostaa kuulla enemmän tästä aiheesta. Hyvä postaus ja ajatuksia herättävä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa niin tutulta tuo ensimmäinen lause! Mulla on lähipiirissä monta herkkää ihmistä, ja heidän rinnalla oon tuntenu, etten mä niin kovin herkkä oo.

      Totta, voit hyvin olla erityisherkkä tuloksen perusteella, mutta käsittääkseni eniten kuitenkin ratkasee se, kokeeko itse olevansa erityisherkkä. Mutta se ei oo ollenkaan huono asia, vaan nyt ku oon tutustunu tähän aiheeseen, oon tajunnu, että tää on vahvuus, iso sellanen. Muista sääki se, herkkyys on arvostettavaa. <3

      Tuun varmasti käsittelemään tätä aihetta, vähintäänki sivuaaman paljon, mutta todennäköisesti myös tuun tekemään erillisiä postauksia tästä aiheesta.

      Kiitos paljon kommentista!

      Poista
  3. Feel you! Milja meijän pittää joskus raatata aiheesta ja muustaki ❣

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep niin pitää! Kiitos kommentista ihana<3

      Poista
  4. Eksyin lueskelemaan näitä vanhempia postauksia, ja tää aihe pisti silmään, koska oon pohtinu ite lähikuukausina kanssa tuota! Yks kerta vaan kavereidenkaa reissussa ollessa oli kauheeta säätöä autossa ja kaikki huusi kilpaa jne. Ja sit mulla jotenki meni sen jonku sietorajan yli se äänekkyys, ja mää vähän ensiks hermona pyysin kaikkia olemaan hiljaa, kun mua jotenki ahdisti se niinku meteli ja kaikki! Sit mua alko jotenki ihmetyttää oma käytös et mikä ongelma mulla oikeen on ku en kestä mitää meteliä, riitoja, väittelyitä yms. Sitte aloin miettii että voinkohan olla joku ääniyliherkkä, ja löysin kanssa erityisherkkä -tekstejä, joiden perusteella löysin itteni ihan täysin. Tuntu kans että niiin tuhannen monet asiat loksahti paikoilleen ja alko ymmärtää monia asioita omassa käyttäytymisessä! Tein myöskin ton samaisen testin, saadenpistemääräksi muistaakseni joku 104. Mulla tuohon herkkuyteen lukeutuu kanssa toi vahva empatiakyky, sellanen intuitio, tarkkailu mitä ympärillä taphtuu, sit myöskin toi et tunnistan heti ihmisen jos sillä ei oo kaikki hyvin, tai vaikka jos ihminen ei oo oma ittensä. Tosi moni asia noista tollasista ns. Henkisistä jutuista ja niiden lisäksi mulla on myöskin ääni- ja näköyliherkkyys, eli just oikeastaan noi kovat äänet ja meteli särähtää pahasti korvaan ja lisäks kirkkaat valot saattaa saada ärsyyntymään hirmu nopeesti. Tässä vähän mun kokemuksia erityisherkkyydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, niiin tuttua! Muaki usein ahistaa meteli, ja varsinki autossa ku siellä sitä ei pääse "pakoon"..

      Tosi hyvä ja ihana että löysit ittes! Se jotenki helpottaa paljon ku ymmärtää mistä kaikki johtuu ja miks reagoi keskivertoa vahvemmin lähes kaikkeen.

      Kiitos paljon kommentista! Tosi mukava ku kerroit kokemuksia, tällasesta tulee hyvä fiilis :)

      Poista

Lähetä kommentti

Heräsikö ajatuksia?

Suositut tekstit